Harmavan Juhannusyö

✝ 13.04.2020

virtuaalihevonen / a sim-game horse | kuva © Hippos / Pirje Fager-Pintilä | luonnekuvaus © Jens (VRL-14744)

KTK-II, KRJ-I, KERJ-I, SLA-II, ERJ-I
Nimi Harmavan Juhannusyö, "Soolo" Rotu, sukupuoli suomenpienhevonen, ori
Syntymäaika 24.06.2017, 26-vuotias Säkäkorkeus, väri 139cm, hopeanruunikko
Rekisterinumero VH18-018-0160 Omistaja Hazel (VRL-14333)
Painotus yleispainotus Kasvattaja Harmavan Ratsutalli
Koulutustaso re. 100cm / ko. Helppo A / Helppo Maahantuoja J.

20.03.2018 KTK-II (18 + 18 + 18 + 19 = 73p.)
15.11.2018 KRJ-I (7,5 + 40 + 18 + 20 + 15 = 100,5p.)
25.12.2018 KERJ-I
 (7 + 40 + 17 + 21 + 15 = 100p.)
20.02.2019 SLA-II (13 + 16 + 17 + 20 + 16 + = 82p.)
20.11.2019 ERJ-I (7 + 40 + 20 + 20 + 15 = 102p.)

Soolo päätyi hevoskatraan joukoksi puolivahingossa. Mä olin useasti ihaillut sen isää, joka oli komea ja menestynyt hopeanmusta. Olinhan mä toki suunnitellut kysyväni oria vielä jalostuskäyttöön omille tammoilleni, mutta selatessani facebookin etusivua eräänä sateisena torstai-iltana olin tipahtaa tuolilta. Myynnissä oli sisäänratsastettu melkein nelivuotias orin rotjake, josta mun oli samantien pakko tarjota ihan vain tuon hienon isälinjan ja hopean värityksen takia. Onhan meillä ollut päiviä sellaisiakin, kun olen oikeasti jopa katunut hiljaa mielessäni tuon riiviön ottamista omille kontilleni, mutten sitä koskaan kellekkään ole myöntänyt...

Soolo on kyllä nimensä mukaan sellainen yksi pirun sooloilija. Joskus sitä tuntuu, että joko Soolo on syntynyt väärään kehoon tai sitten joku on päättänyt kokeilla, mitä tapahtuu, jos suomenhevoselle vaihtaakin päähän ponin aivot. Suomenhevosen pitäisi olla ainakin yleisen käsityksen mukaan rehellisiä, viisaita ja ainakin jokseenkin kuuliaisia, mutta Soolo on päättänyt olla tässäkin asiassa vastarannankiiski. Orista tulee välillä mieleen ratsastuskoulun ärsyttävin poni, jonka täytyy aina hangata vastaan edes yhdessä asiassa. Rajojen testaamiseen yleensä auttaa napakka komentaminen tai sitten vähintään raivopäinen karjuminen… Toisaalta tällä poninkuvakkeella on jotain järkeä päässä, sillä yleensä seuraava kerta on jo ainakin vähän helpompi.

Taluttaessa Soolo kyllä osaa olla ihan fiksusti, mutta se ei aina sovi herran suunnitelmiin. Se saattaa ihan vaan koska miksei säikkyä maassa olevaa vesilätäkköä tai kaukaisuudessa lentävää lintua. Toinen orin bravuuri tuntuu olevan se, että jos ovesta kävelee nätisti, se onkin portaali maailmaan jossa pienet vihreät miehet vetävät suomenhevosia suihinsa välipalaksi. Tallin suuntaan on yleensä kiire, mutta maneesin ovi on lähimpänä helvetin portteja. Vaikka Soolo ei sinänsä ole ilkeä, vaatii se melko kokeneen käsittelijän, joka osaa kertoa pojalle selvät rajat joiden puitteissa pitää osata käyttäytyä. Vaikka kuinka ei haluaisi.

Tämä tukkajumalan poikanen saattaa hoitotilanteissa näyttää hapanta naamaa, vaikka oikeasti se nauttii harjaamisesta ja höpsöttelystä. Aluksi pitää vain kokeilla, uskaltaako sen kertaisen käsittelijän kanssa maistaa ihmislihaa tai kaataa harjapakin, karsinasta livahtamisesta puhumattakaan. Toisaalta jos käsittelijältä löytyy auktoriteettia, ei Soolo sitten hirveämmin edes yritä mitään kummallisia tempauksiaan. Vaikka muuten käyttäytyminen jonkin järjen mukaan onnistuisi, tykkää Soolo silti pyöriä ja hyöriä menemään. Siksi on ehkä mukavampaa hoitaa ori käytävällä tai varoa varpaitaan.

Ratsastaessa Soolo on osaava ja hieno, jos sen saa vain tekemään töitä. Jos ratsastaja ei osaa pyytää, Soolo iloisesti oikoo kulmissa ja laahaa jalkoja perässään. Aina uudelleen ja uudelleen ori pitää patistaa työntekoon. Soolo ei anna edes kolmea askelta ilmaiseksi, vaan siltä pitää vaatia ja käskeä oikeastaan kaikki. Tästä johtuen ori ei ole mikään helpoin ratsastettava, varsinkaan kun päälle lisätään vielä ponin kokeilunhalu. Se sama kokeilunhalu, joka aiheuttaa muutenkin käsitellessä jos jonkinmoisia outoja tilanteita ja mutkia matkaan. Soolon mielestä on vain yksinkertaisesti turhaa mennä kulmaa taikka pitää takajalat maan tasalla. Tästäkin selvitään, jos selässä istuu johtaja-aineesta tehty tyyppi. Oikein kulkiessaan Soolokin on kyllä siis todella upea, kunhan sen saa töihin. Sileä ja esteet menevät kummatkin, maastoilusta nyt puhumattakaan. Maastossa joskus on pelottavat asiat helpompi ohittaa peruuttamalla kuin naama menosuuntaan, mutta sekin lienee vain jokin kummallisuus tämän ponin aivoissa.

 

Sukuselvitys

 i. Lysander
 hpm, 142cm
 ii. Loisto-Musta
 hpm, 142cm
 iii. Loisto-Tuuri
 iie. Utuhuuma
 ie. Helena
 vkk, 139cm
 iei. Kaamostelija
 iee. Helisevä
 e. Keijutaika
 prt, 138cm
 ei. Haltiapoika
 rn, 143cm
 eii. Voitontahto
 eie. Vipotiina
 ee. Lauha
 prt, 144cm
 eei. Loimu
 eee. Lohduton

Isä, Lysander oli hopeanmusta pienhevosori, joka niitti mainetta kenttäratsastuksessa. Se oli kasvattajansa ensimmäisiä, kotiin jääneitä suomenhevoskasvatteja. Kotitila sijaitsi Etelä-Suomen alueella, jossa Lysti sitten aikuisikään kasvettuaan aloitti kisauransakin. Luonteeltaan ori oli hyvin reipas ja osaavakin kokoonsa nähden, mutta ponimaiseen tapaan vähän vaikeasti motivoitavissa. Omistajan sekä tallin ratsuttajan kanssa Lysti kuitenkin tuli hyvin toimeen, joka näkyi myös kisatuloksissa. Pienissä piireissä ori tulikin tunnetuksi nopeasti ja sitä kautta oli myöhemmin kysytty jalostushevonen erityisesti pienhevosjalostuksessa. Lysti astuikin lähemmäs kolmisenkymmintä tammaa, ennen kuin jäi kokonaan eläkkeelle uraltaan. Miltei 20-vuotiaana ori lopetettiin ähkyn seurauksena.

ii. Loisto-Musta oli useiden jälkeläistensä tapaan väritykseltään hopeanmusta. Ori oli alunperin kotoisin Ahvenanmaalta, jossa sen kasvattajakin asui. Loisto päätyi kuitenkin sisäänratsastettuna sitten tilan pitkäaikaisen ratsuttajan matkaan tämän muuttaessa Etelä-Suomeen. Siitä tuli iän karttuessa lähinnä harrasteratsuna toimiva hevonen, jolla omistaja kilpaili silloin tällöin kenttäratsastuksessa ratsastuksenopettajan uransa ohella. Luonteeltaan ori oli noin yleisesti katsoen peruskiltti, mutta löytyihän siltä ponimaisiakin piirteitä. Kuitenkin tutun ratsastajan kanssa Loisto oli edukseen niin kotikentillä, kuin kisaradoillakin. Ori astui 25 tammaa, ennen kuin se lopetettiin huonontuneen yleiskunnon ja vanhuuden takia 24-vuotiaana.

ie. Voikko pienhevostamma, Helena on oikeastaan alunperin ruotsalaissyntyinen hevonen. Tamma asui vuosia Ruotsissa kasvattajansa luona, jossa se toimi omistajansa harraste- ja kilpahevosena ja sen ohella toimitti satunnaisesti myös viereisellä ratsastuskoululla tuntiratsun virkaa. Vaikka Helena oli hyvin koulutettu ja näin ollen kuuliainen hevonen, niin oli se myös opettavainen sellainen. Helena ei nimittäin koskaan tehnyt yhtään sen enempää, kuin siltä vaadittiin. Melkein 11 vuotta ollessa lasissa tamma myytiin Etelä-Suomeen jalostushevoseksi. Sillä oli aluksi jonkin verran vähän sopeutumisongelmia, mutta lopulta Helena kuitenkin alkoi tottua uusiin laumatovereihinsa ja tallin henkilökuntaan. Pääasiassa tamma toimi siis uuden suomenhevostilan ensimmäisinä jalostushevosina. Helena ei juurikaan kilpaillut aktiivisesti, vaan starttasi muutamia satunnaisia kertoja kouluratsastuksessa. Voikko kantakirjattiin ennen eläkkeelle jääntiä toiselle palkinnolle. Ennen vanhuuteen kuolemistaan 20-vuotiaana Helena oli kerennyt varsoa kaiken kaikkiaan seitsemästi.

emä, Keijutaika oli punarautias pikkutamma. Keiju myytiin ratsastuskoululta, jossa se oli syntynyt eteenpäin 6-vuotiaana perhehevoseksi. Se oli kooltaan melko pieni, jonka ansiosta se sopi erityisen hyvin perheen ala-asteikäisten tyttärien käyttöön. Tamma oli ystävällinen ja hyväntahtoinen, mutta sillä saattoi joskus olla vähän tammamaisia piirteitä. Keiju toimi pitkään tytärten uskollisena harrasteratsuna kahden muun perheen hevosen kanssa heidän omassa pihassaan asuen. Tammalla ei koskaan ollut mitään erityisen tavoitteellista kisauraa, vaikka se satunnaisesti starttasikin este- ja koulukilpailuissa. Keiju varsoi yhteensä kolmesti - kaksi varsoista myytiin lopulta eteenpäin ja yksi jäi kotiin. Raudikko menehtyi leppoisten eläkepäiviensä jälkeen 19-vuotiaana kaviokuumeeseen sairastuttuaan.

ei. Haltiapoika oli kasvattajansa suosikkihevosia jo varsasta pitäen. Ruunikko ori oli puhtaasti suunniteltu varsa omistajan valitsemista hevosista ja isänsä jalanjälkiä seuraten Pojusta tuli kasvattajansa silmäterä. Poju eli koko elämänsä ajan Lapissa, lähellä Rovaniemeä. Tila oli 16 paikkainen yksityistila, jonka omistaja ulkopuolisten hevosten majoittamisen ohella keskittyi kilpailemaan ja valmentautumaan omilla hevosillaan. Poju kilpailikin kenttäratsastuksessa aina satunnaisesti ja sen lisäksi kiersi näyttelyitä varsin hyvällä menestyksellä. Ruunikko kantakirjattiinkin ensimmäiselle palkinnolle pienhevossuunnalle, joka herätti erityisesti kiinnostusta orin jalostusarvossa. Poju astuikin kaiken kaikkiaan 24 tammaa uransa aikana. Ori jouduttiin kuitenkin lopettamaan äkillisen tapaturman seurauksena, joka tapahtui maastossa Pojun säikähtäessä jäisellä tiellä tukkirekkaa. Ratsukko suistui ojaan ja Poju mursi jalkansa. Ori oli tällöin 15-vuotias.

ee. Lauha syntyi Vaasassa, jossa se asuikin kasvattajansa luona useamman vuoden. Pienikokoinen, ponimainen tamma oli luonteeltaan hyvin kiltti ja rauhallinen. Siitä oltiin suunniteltu alunperin kenttähevosta, mutta tamman rohkeus ja kapasiteetti ei ihan riittänyt aktiiviseen kilpailemiseen. Lauha toimikin sitten jonkin aikaa pääasiassa vain jalostushevosena, kun omistaja mietti sen tulevaisuutta. Hevospiireistä tutuksi tullut ratsastuskoulun omistaja sitten kiinnostuikin Lauhasta kuultuaan tamman ongelmallisesta tilanteesta. Niinpä 12-vuotiaaksi kääntynyt punarautias muuttikin sitten samaisen kaupungin sisällä joidenkin kymmenien kilometrien päähän, jossa se alkoi tehdä tuntihevosen hommia täysipäiväisesti. Virka sopikin sille huomattavasti paremmin, kuin kilpahevosena oleminen. Useita vuosia Lauha toimikin sitten ratsastuskouluhevosena, kunnes se lopetettiin lisääntyneiden jalkavaivojen vuoksi 19-vuotiaana.


 

Jälkeläiset

» 29.10.2017 - sh-t. Kaihon Juhannusprinsessa - e. Kurpitsaprinsessa » 22.12.2018 - sh-t. Kaihon Talvia - e. Leonia
» 01.06.2018 - sh-t. Kaihon Juhannustaikoja - e. Kuurankurimus » 03.01.2019 - sh-o. Kaihon Kuukuvitelma - e. Kuunvalkea
» 05.11.2018 - sh-t. Kaihon Juhannussurma - e. Tervahauta  

 

Kilpailukalenteri

Näyttelyt
22.02.2018 - Kaihovaara, kutsu - irtoSERT, tuom. Jannica
18.02.2019 - Hornanhovi, kutsu - irtoSERT, tuom. Lissu T.
01.08.2018 - Ristikallio, kutsu - RCH (4-4-4-3½-4-3½-4-4-4-3½=38,5p)
07.11.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - RCH (4-4-4-4-4-3½-4-3½-4-3½=38,5p), tuom. dookie
KRJ-sijoitukset (40 kpl)
12.02.2018 - Raatteen Suomenhevoset, kutsu - Helppo B - 02/30
15.02.2018 - Raatteen Suomenhevoset, 
kutsu - Helppo B - 05/30
18.02.2018 - Raatteen Suomenhevoset, 
kutsu - Helppo B - 02/30
20.02.2018 - Raatteen Suomenhevoset, 
kutsu - Helppo B - 01/30
02.03.2018 - Hengenvaara, kutsu - Helppo A - 04/100
08.03.2018 - Hengenvaara, 
kutsu - Helppo A - 03/100
23.03.2018 - Brunnby, 
kutsu - Helppo C - 02/30
24.03.2018 - Brunnby, 
kutsu - Helppo C - 04/30
24.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - Helppo B - 04/30
26.03.2018 - Brunnby, 
kutsu - Helppo C - 03/30
26.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - Helppo B - 01/30
30.03.2018 - Brunnby, 
kutsu - Helppo C - 04/30
30.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - Helppo B - 03/30
21.04.2018 - Mörkövaara, 
kutsu - Helppo B - 03/30
21.04.2018 - Duán Stable, 
kutsu - Helppo A - 02/50
22.04.2018 - Mörkövaara, kutsu - Helppo B - 05/30
22.04.2018 - Vuorna, kutsu - Helppo B - 02/30
22.04.2018 - Mörkövaara, kutsu - Helppo B - 02/30
24.04.2018 - Duán Stable, 
kutsu - Helppo A - 02/50
25.04.2018 - Vuorna, 
kutsu - Helppo B - 03/30
28.04.2018 - Duán Stable, kutsu - Helppo A - 07/50
29.04.2018 - Mörkövaara, kutsu - Helppo B - 01/30
01.05.2018 - Mörkövaara, kutsu - Helppo B - 05/30
05.05.2018 - Mörkövaara, 
kutsu - Helppo B - 02/30
05.05.2018 - Runoratsut, 
kutsu - Helppo A - 07/50
09.05.2018 - Mörkövaara, 
kutsu - Helppo B - 01/30
11.05.2018 - Cadogan Ponies, 
kutsu - Helppo B - 01/30
12.05.2018 - Cadogan Ponies, 
kutsu - Helppo B - 01/30
15.05.2018 - Cadogan Ponies, 
kutsu - Helppo B - 02/30
25.05.2018 - Cadogan Ponies, 
kutsu - Helppo B - 02/30
29.05.2018 - Cadogan Ponies, 
kutsu - Helppo B - 02/30
04.06.2018 - Riimuvaara, kutsu - Helppo A - 01/30
06.06.2018 - Riimuvaara, kutsu - Helppo A - 05/30
08.06.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo A - 01/30
10.06.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo A - 04/30
12.06.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo A - 01/30
18.06.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo A - 04/30
20.06.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo A - 03/30
21.06.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo A - 02/30
23.06.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo A - 01/30
ERJ-sijoitukset (40 kpl)
01.02.2018 - Holmberg, kutsu - 100cm - 01/40
02.02.2018 - Holmberg, 
kutsu - 100cm - 02/40
05.02.2018 - Holmberg, 
kutsu - 100cm - 06/40
06.02.2018 - Holmberg, 
kutsu - 100cm - 05/40
07.02.2018 - Holmberg, 
kutsu - 100cm - 02/40
08.02.2018 - Holmberg, 
kutsu - 100cm - 03/40
08.02.2018 - Holmberg, 
kutsu - 100cm - 05/40
10.02.2018 - Holmberg, 
kutsu - 100cm - 03/40
10.02.2018 - Holmberg, 
kutsu - 100cm - 03/40
01.03.2018 - Hengenvaara, kutsu - 100cm - 09/100
02.03.2018 - Hengenvaara, 
kutsu - 100cm - 02/100
05.03.2018 - Hengenvaara, 
kutsu - 100cm - 04/100
22.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - 90cm - 04/30
23.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - 100cm - 03/30
24.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - 90cm - 01/30
24.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - 100cm - 02/30
25.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - 100cm - 02/30
28.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - 90cm - 01/30
28.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - 90cm - 04/30
29.03.2018 - Kuurtola, 
kutsu - 90cm - 04/30
01.05.2018 - Mörkövaara, kutsu - 100cm - 02/30
01.05.2018 - Mörkövaara, 
kutsu - 100cm - 04/30
01.05.2018 - Runoratsut, 
kutsu - 100cm - 06/50
02.05.2018 - Mörkövaara, 
kutsu - 100cm - 04/30
04.05.2018 - Mörkövaara, 
kutsu - 100cm - 01/30
06.05.2018 - Mörkövaara, 
kutsu - 100cm - 05/30
06.05.2018 - Turmeltaja, 
kutsu - 100cm - 05/40
06.05.2018 - Runoratsut, 
kutsu - 100cm - 05/50
08.05.2018 - Turmeltaja, 
kutsu - 100cm - 02/40
09.05.2018 - Runoratsut, 
kutsu - 100cm - 01/50
11.05.2018 - Turmeltaja, 
kutsu - 100cm - 02/40
11.05.2018 - Turmeltaja, 
kutsu - 100cm - 03/40
13.05.2018 - Turmeltaja, 
kutsu - 100cm - 06/40
14.05.2018 - Turmeltaja, 
kutsu - 100cm - 04/40
15.05.2018 - Turmeltaja, 
kutsu - 100cm - 03/40
16.05.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - 100cm - 05/50
17.05.2018 - Turmeltaja, 
kutsu - 100cm - 03/40
18.05.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - 100cm - 03/50
19.05.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - 100cm - 03/50
20.05.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - 100cm - 01/50
KERJ-sijoitukset (40 kpl)
07.05.2018 - Turmeltaja, kutsu - Helppo - 02/40
09.05.2018 - Hengenvaara, 
kutsu - Helppo - 04/30
12.05.2018 - Turmeltaja, 
kutsu - Helppo - 05/40
14.05.2018 - Turmeltaja, 
kutsu - Helppo - 04/40
14.05.2018 - Hengenvaara, 
kutsu - Helppo - 06/50
16.05.2018 - Hengenvaara, 
kutsu - Helppo - 07/50
17.05.2018 - Hengenvaara, 
kutsu - Helppo - 07/50
22.05.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - Helppo - 02/50
23.05.2018 - Hengenvaara, 
kutsu - Helppo - 01/50
24.05.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - Helppo - 04/50
05.06.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo - 03/30
22.06.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo - 04/30
03.07.2018 - Delicate, 
kutsu - Helppo - 01/30
04.07.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - Helppo - 01/30
05.07.2018 - Delicate, kutsu - Helppo - 03/30
05.07.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo - 04/30
07.07.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - Helppo - 01/30
09.07.2018 - Tuiskula, kutsu - Helppo - 05/30
14.07.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - Helppo - 03/30
14.07.2018 - Tuiskula, 
kutsu - Helppo - 01/30
15.07.2018 - Kaihovaara, kutsu - Helppo - 02/30
16.07.2018 - Tuiskula, 
kutsu - Helppo - 03/30
16.07.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo - 02/30
18.07.2018 - Delicate, 
kutsu - Helppo - 04/30
20.07.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - Helppo - 01/30
20.07.2018 - Tuiskula, 
kutsu - Helppo - 05/30
22.07.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - Helppo - 04/30
22.07.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo - 04/30
23.07.2018 - Tuiskula, 
kutsu - Helppo - 02/30
23.07.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo - 04/30
25.07.2018 - Kaihovaara, 
kutsu - Helppo - 05/30
26.07.2018 - Delicate, 
kutsu - Helppo - 03/30
27.07.2018 - Riimuvaara, 
kutsu - Helppo - 02/30
11.08.2018 - Navaja, kutsu - Helppo - 05/25
13.08.2018 - Navaja, 
kutsu - Helppo - 02/25
18.08.2018 - Navaja, 
kutsu - Helppo - 03/25
20.08.2018 - Navaja, 
kutsu - Helppo - 03/25
26.08.2018 - Navaja, 
kutsu - Helppo - 05/25
06.10.2018 - Ristikallio, 
kutsu - Helppo - 02/40
08.10.2018 - Ristikallio, 
kutsu - Helppo - 04/40

 

Päiväkirja ja valmennukset

18.10.2018 - Sukulaistyttöjen vierailu, kirjoittajana omistaja - 222 sanaa

Olin jostain typerästä syystä lupautunut pitämään sukulaistytöilleni Hannalle ja Islalle ratsastustunnin niin, että he saivat itse valita ratsut itselleen. Ratsuiksi sitten päätyivätkin Soolo sekä Tinka. Mun onni sentään oli, että tytöt kävivät säännöllisesti ratsastustunneilla omalla kotipaikkakunnallaan ja näin ollen yläasteikäisille oli kertynyt kuitenkin kokemusta ratsastuksesta useamman vuoden ajalta.

Tytöt hoitivat omatoimisesti hevosensa ja laittoivat ne kuntoon. Soolon karsinasta kajahti aina säännöllisin väliajoin älähdys - välillä ponia komentavan Hannan suusta ja välillä ponin omasta suusta. En voinut kuin puistella päätäni kuunnellessani parivaljakkoa. Mutta niin siinä sitten lopulta kävi, että löysin itseni istumasta kentän reunalta katsellen kenttää kiertäviä ratsukoita. Soolo testasi parhaansa mukaan ratsastajaansa oikomalla mutkat suoriksi - kirjaimellisesti. Tinka puolestaan tuttuun tapaan roikotti kieltään ulkona suustaan ja äkkäili sen minkä kerkesi. "Kannattaa erityisesti Tinkalla höllätä vähän ohjaa. Se on tosi herkkä ja ottaa nokkiinsa heti, jos jää yhtään liikaa kiinni ohjalla tai pohkeella", ohjeistin selvästi vähän hukassa olevaa Islaa. Oikeastaan tunti lähti pienten alkukankeuksia jälkeen sujumaan oikein hyvin. Oikeastaan hämmästyttävän hyvin. Ehdin jo epäillä ponejen olevan vähintään huumattuja ja pitihän mun siinä hieraista silmiäni kerran jos toisenkin. Tytöt kävivät hevosten kanssa läpi kaikki askellajit ja sen lisäksi vähän väistöjä ja taivutuksia. Ja tehtävät luonnistuivat oikeasti ihan hyvin. Soolo olisi voinut liikkua ehkä vähän paremmin koko rungostaan ja Tinkan väistöt eivät olleet ihan puhtaita, mutta muuten olin tosi tyytyväinen tunnin jälkeen ja niin olivat selkeästi ratsastajatkin.

 

15.10.2018 - Estevalmennuksessa, kirjoittajana omistaja - 226 sanaa

Tämänpäiväinen valmentajamme Niklas, joka oli saapunut parin sadan kilometrin päästä ihan vain meitä varten oli jo kentällä hääräämässä taluttaessani Soolon samaisten aitojen sisäpuolelle. Olimme jo aikaisemmin nähneet tämän tultua aamuvarhain tallille, joten pääsimme asiaan kuulumisten vaihtamisen sijaan melko nopeasti. Tämä oli suunnitellut päämme menoksi pienen esteradan, johon sisältyi pari okseria, vesieste ja pystyjä. Jo heti alkuverryttelyjen aikana Soolo vaikutti jotenkin tosi hankalalta. Se juoksi kättäni vasten, mutta toisaalta sitten jäi myös vähän hitaaksi takapäästään. Ori protestoi erityisesti ohjasapuja vastaan, mutta sen lisäksi sisäpohje oli hankala ratsastaa kokonaan läpi. Pakko myöntää, että odotukset eivät siis heti alkumetreiltäkään olleet tämän perusteella kovinkaan korkealla.

Soolo alkoi pikkuhiljaa antaa periksi ja myöntyi johonkin peräänannon tapaiseenkin verryttelyjen aikana. Kyllähän se yritti kovasti vetää vähän omaa showta väliin, mutta viimeistään hypätessä se alkoi jo vähän kiinnostua munkin olemassaolosta. Suoriuduimme yllättävän hyvin radasta jo heti ensimmäisellä kerralla, vaikka välissä mun piti olla toisinaan jarruttelemassa ja seuraavassa hetkessä sitten jo käskemässä oria eteen. Treeni ei helppo ainakaan ollut, vaikka tiet eivät edes olleet erityisen vaikeita. Soolon kanssa kuitenkin tyypilliseen tapaan kaikesta piti tehdä aina vähän vaikeaa, eikä mitään tehty edes puoli-ilmaiseksi. Laukka pyöri melko hyvin esteiden välissä ja Soolo tuntuikin lopulta liikkuvan suhteellisen hyvin. Hyppäsimme rataa aina metriin saakka, kunnes onnistuneen radan jälkeen aloimme lopettelemaan tunnin jälkeen. Muutama kielto ja pudotus jäi ehkä vähän kaihertamaan, mutta pääasiassa ainakin valmennuksen alkuun nähden suoriuduimme yllättävänkin hyvin.

 

02.10.2018 - Rippikuvauspäivä, kirjoittajana omistaja - 228 sanaa

Siskon tytön, Annikan, rippijuhlat enkä todellakaan tiedä, minkä takia tyttö halusi rippikuviinsa juuri Soolon. Tallista olisi löytynyt suoraan sanottuna vähän edustavammankin laatuisia hevosia - isokokoisia, rauhallisia ja sellaisia, jotka jaksaisivat seistä kaksi sekuntia paikallaan. Mutta ei - Annika oli halunnut juuri tuon pikkupirulaisen omiin kuviinsa.

Aamuhan lähti jo varhain varsin hienosti käyntiin, kun kirosin itsekseni hakiessani ponia tarhasta. Soolon mielestä oli hauskaa juosta mua karkuun aina siihen asti, kunnes olin sen mielestä ilkeä akka, koska olin vienyt kaikki sen kaverit jo sisälle. Soolon ratkaisu tässä tilanteessa ei tietenkään siitäkään huolimatta ollut lähteä mun mukaani, vaan se kiukutteli mulle yrittäen karata tarhastaan. Noin 15 minuutin neuvottelujen jälkeen talliin kävelivät perätysten perseelle ammuttua karhua muistuttava omistaja ja äkkäilevä pikkuponi. Siinä sitten olisi pitänyt laittaa mokoma orin riesa hienoksi.

Ei varmaan tarvitse edes mainita, että Soolo näytti edelleen mulle hapanta naamaa koko hoitotuokion ajan. Ori suorastaan mulkoili mua otsatukkansa alta harjatessani sen läpikotaisin yrittäen hinkata pahimpia mutakokkareita sen karvasta pois. Kavioita puhdistaessani Soolo yritti näykkäistä mua takapuolesta ja pelleilylle tuntui tulevan edes jotain rajaa vasta silloin, kun kunnolla ärähdin Soololle. Onneksi Annika saapui siinä vaiheessa, kun oli aika setviä ja letittää ponin jouhet. Yhdessä tuumin saimme Soolon viimein valmiiksi ja sain huokaista vihdoin helpotuksesta, kun Annika laittoi itse ruunikolle suitset ja meni pellon rajaan tilaamansa valokuvaajan kanssa. Myöhemmin kuulin Soolon näykkäiseen myös kuvaajan takalistoa, enkä enää edes tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vaiko nauraa.