Ps. Rakastan Sinua
✝ 23.01.2024
|
Suomenhevonen, tamma |
| s. 15.08.2020, 26-vuotias | |
| Ruunivoikko, 150cm | |
| Kasvattanut Kaihovaara | |
| Omistaa Kaihovaara (VRL-14333) | |
| Rekisterissä VH20-018-0725 | |
| Helppo B / 90cm / Tuttari |
Ulpusta odotettiin vanhempiensa perusteella säpäkkää ja näpäkkää kenttäpeliä, jolla vauhtia piisaisi enemmän kuin tarpeeksi. Näpäkkähän siitä tulikin - kaunis ruunivoikko oli jo varsana isoine, tuikkivine silmineen mahdottoman ihastuttava ilmestys. Säpäkkää siitä ei kuitenkaan saatu tekemälläkään. En tiedä, missä kohtaa tamman geenilotossa tapahtui oikosulku, mutta Ulpusta ei kyllä kuuna päivänä uskoisi, että se on kahden hyvin reipasluontoisen hevosen jälkikasvun tuotos.
Mietimmekin pitkään Emilin kanssa, että mitä Ulpun kanssa pitäisi tehdä. Kannattaisiko se pistää myyntiin vai jättää kotiin. Jokin tuon hömelön tamman luonteessa mua kuitenkin ihastutti ja kiinnyin siihen nopeasti ihan valtavasti. Olihan se hieman hitaasti syttyvästä persoonastaan huolimatta tosi kiltti ja kultainen. Hieno suku ja värikin vielä. Miksipä se ei siis sopisi ihan hyvin jalostushevoseksi - aina kuitenkin tarvittiin niitäkin hevosia, jotka olisivat sopivia luonteentasoittajia vähän rasavillimmille oreille.
Valot palavat, mutta ullakolla ei ole ketään, edes sitä kirvesmurhaajaa, jonka sinne kuvittelet murhadokkarimaratonin vuoksi. Ulpua ei ole siunattu kummoisilla älynlahjoilla, ja mikäli olisin ilkeä, sanoisin, ettei sitä ole siunattu paljoa muullakaan. Rakenteeltaan tamma on lähinnä keskiverto, samaten liikkeiltään, kenties vaatimattoman puolella. Kiltti kuin mikä, ja rauhallinen, mikä voi johtua myös hirveän hitaasta sytytyksestä. Muiden hevosten säikähtäessä maastoretkellä tielle ryskäävää hirveä Ulpun päässä vasta yhdistellään piuhoja koneeseen, jotta ne kestopalavat valot saataisiin joskus sammutettua uudelleensytyttämistä varten.
Onhan Ulpussa tietysti hyvätkin puolensa. Se on tasainen, ennalta-arvattava ja pakoeläimeksi todella luottavainen, turvallinen vaihtoehto. Ulpun selässä istuu vakaasti myös ilman satulaa, hypytkin ovat ratsastajalle niin helpot, ettei sieltä ihan helposti alas tulla. Tamma ei kuitenkaan kapasiteetilla tai osaamisella juhli, se on perustason hevonen, eikä edes vahva perustason hevonen. Tamma on niin tappavan tasainen, että sen tasaisuus puheääneksi muutettuna olisi verbaalinen unilääke.
Tämä kuulostaa nyt kamalan ilkeältä, mutta eihän tasaisuudessa ole mitään pahaa. Mikään ihanteellinen kilpahevonen Ulpu ei missään nimessä ole, vaikka sen teräshermoilla (tai siunatulla ymmärtämättömyydellä..) vedettäisiinkin vaikka olympiarata läpi sellaisella kylmähermoisuudella, että kultajoukkuekin olisi kateellinen. Ulpu on se luottohevonen, jonka kanssa ratsastetaan järveen, kokeillaan vikellystä, lähdetään sänkkärille ottamaan kuvia ja vetämään laukkarallia ilman satulaa.. Harrastehevosena tamma loistaa, kunhan sen selässä ei odota salamannopeita reaktioita tai suurta eteenpäinpyrkimystä. Tämä hevonen kun on enemmän sellainen tuntipalkkaa nostavan työhön pakotetun teinin operoima resiina; etenee kyllä, muttei järin nopeasti. Ulpu kuitenkin yrittää, se on hyväntuulinen ratsu ja ajohevonen, joka tekee mielellään töitä. Kunhan ei tarvitse ihan hiki päässä juosta.
Käsiteltäessäkin tämmöinen yksinkertainen, kiltti höppänä on painonsa arvoinen kultaa, kun pitää keksiä jokin viihdyke sukulaislapsille, joille ei millään halua puhua kolmea sanaa enempää. Eikä tämä ole edes hevosen kiusaamista, Ulpu kun rakastaa lapsia! Ja kanoja. Ulpu hörisee kanoille samaa ihanaa emänhörinää mitä muut tammat varsoille. Asia selvä. Kyllähän tämä varsoistakin välittää, itse asiassa niin paljon, että Ulpu ryhtyy keinoemäksi orpovarsalle milloin tahansa.
Ja onhan tämä hyvä käsitellä, Vähän hidas kävelemään ja reagoimaan, kengitettäessä välillä kengittäjään nojaava, mutta muutoin todella ongelmaton ja helppo. Ulpu ei suihkepulloja, sähiseviä kissoja tai radion huudattamaa listahittipoppia säiky. Ruoan äärestä tamma ei oikein haluaisi lähteä, vaikka alistuukin kohtaloonsa, kun tarpeeksi kiskotaan. Traileriin/rekkaan tamma kävelee siinä missä karsinaan tai tarhaan, eikä matkustaminen aiheuta ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Tyhjä heinäverkko vähän harmittaa, mutta ei senkään takia ruveta takaseinää potkimaan.
Ulpun luonteen on kirjoittanut Lissu T, kiitos!
© kuvaaja ei halua nimeään mainittavan
Sukulaiset
|
VIR MVA Ch Ps. Halataan Kun Tavataan KTK-I hprn, 146cm |
ii. Ps. Tulen Sitten Kun Tulen KTK-III (hp)trt, 149cm | iii. Muumipapan Meriseikkailu |
| iie. Wanha Melina | ||
|
ie. Tervahauta KTK-II, ERJ-I, KRJ-II, SLA-I, KERJ-I rn, 147cm | iei. Kryptoniitti | |
| iee. Voimissain | ||
|
Vähäpellon Rakkauslaulu KTK-III, ERJ-I, SLA-I, KRJ-II rnvkk, 155cm |
ei. Tyhjätasku VSN N Ch, KTK-II, ERJ-I, KRJ-I, KERJ-I, VVJ-I, SLA-I vkk, 158cm | eii. Reissumies |
| eie. Nukkatasku | ||
|
ee. Rakkausreaktio VSN Ch, KTK-II, ERJ-I, VVJ-I, KERJ-I, KRJ-II, SLA-I prn, 156cm | eei. Salateoria | |
| eee. Rakkauspakkaus | ||
| sukua virtuaalimaailmassa 2 polvea | ||
| o. Ps. Lupasit Mulle | 30.08.2021 | i. Mörkövaaran Hopeavelho |
| t. Kuuhun ja Takaisin | 03.10.2021 | i. Räiskyvän Supernova |
Kilpailumenestys
| Näyttelymenestys | Arvokilpailumenestys |
|---|---|
|
00.00.00 Paikka: irtoSERT tuom. Tuomari 00.00.00 Paikka: irtoSERT tuom. Tuomari |
00.00.00 Paikka: luokka 0/0 00.00.00 Paikka: luokka 0/0 |
| KRJ 40 sijoitusta ⇨ | ERJ 40 sijoitusta ⇨ | KERJ 40 sijoitusta ⇨ |
|---|---|---|
|
02.02.21 Kaihovaara: HeB 4/40 12.02.21 Kaihovaara: HeB 4/40 12.02.21 Kaihovaara: HeB 6/40 14.02.21 Kaihovaara: HeB 5/40 15.02.21 Holmberg: HeB 1/50 16.02.21 Holmberg: HeB 5/50 17.02.21 Holmberg: HeB 1/50 17.02.21 Kaihovaara: HeB 1/40 19.02.21 Holmberg: HeB 7/50 20.02.21 Holmberg: HeB 7/50 01.03.21 Kaihovaara: HeB 5/40 01.03.21 Kavalniemi: HeB 1/40 01.03.21 Yemene: HeC 4/31 05.03.21 Kavalniemi: HeB 4/40 05.03.21 Yemene: HeC 1/31 07.03.21 Yemene: HeC 2/32 09.03.21 Kavalniemi: HeB 5/40 09.03.21 Kaihovaara: HeB 4/40 10.03.21 Kaihovaara: HeB 3/40 10.03.21 Lupin: HeB 7/50 11.03.21 Kavalniemi: HeB 2/40 13.03.21 Kaihovaara: HeB 5/40 13.03.21 Kaihovaara: HeB 2/40 13.03.21 Lupin: HeB 6/50 14.03.21 Kaihovaara: HeB 1/40 18.03.21 Lupin: HeB 2/50 20.03.21 Lupin: HeB 6/50 24.03.21 Lupin: HeB 1/50 25.03.21 Lupin: HeB 1/50 12.06.21 Kaihovaara: HeB 1/40 14.06.21 Kaihovaara: HeB 2/40 17.06.21 Kaihovaara: HeB 5/40 20.06.21 Kaihovaara: HeB 4/40 24.06.21 Kaihovaara: HeB 5/40 25.06.21 Kaihovaara: HeB 4/40 29.06.21 Kaihovaara: HeB 6/40 04.08.21 Hiivuri: HeC 6/60 05.08.21 Hiivuri: HeC 3/60 08.08.21 Hiivuri: HeC 4/60 21.08.21 Hiivuri: HeC 2/60 |
02.01.21 Liljegård: 90cm 3/40 04.01.21 Liljegård: 90cm 3/40 05.01.21 Liljegård: 90cm 2/40 08.01.21 Liljegård: 90cm 5/40 13.01.21 Liljegård: 90cm 6/40 09.02.21 Liljegård: 90cm 5/40 10.02.21 Jeili: 90cm 5/30 11.02.21 Liljegård: 90cm 3/40 11.02.21 Liljegård: 90cm 1/40 12.02.21 Jeili: 90cm 5/30 16.02.21 Liljegård: 90cm 6/40 16.02.21 Jeili: 90cm 4/30 17.02.21 Jeili: 90cm 5/30 20.02.21 Jeili: 90cm 5/30 28.02.21 Jeili: 90cm 5/30 01.03.21 Jeili: 90cm 5/30 02.03.21 Kuuralehto: 90cm 1/30 03.03.21 Kuuralehto: 90cm 3/30 03.03.21 Kaihovaara: 90cm 5/40 03.03.21 Vihiniemi: 90cm 4/40 04.03.21 Kuuralehto: 90cm 5/30 06.03.21 Kaihovaara: 90cm 1/40 07.03.21 Kaihovaara: 90cm 1/40 07.03.21 Kuuralehto: 90cm 5/30 07.03.21 Vihiniemi: 90cm 4/40 09.03.21 Kuuralehto: 90cm 5/30 10.03.21 Kuuralehto: 90cm 4/30 11.03.21 Kuuralehto: 90cm 2/30 13.03.21 Kaihovaara: 90cm 4/40 13.03.21 Kuuralehto: 90cm 3/30 14.03.21 Kaihovaara: 90cm 3/40 14.03.21 Vihiniemi: 90cm 4/40 15.03.21 Vihiniemi: 90cm 3/40 16.03.21 Kuuralehto: 90cm 2/30 17.03.21 Kuuralehto: 90cm 2/30 19.03.21 Vihiniemi: 90cm 5/40 20.03.21 Kuuralehto: 90cm 2/30 04.04.21 Lupin: 90cm 1/48 05.04.21 Lupin: 90cm 4/48 06.04.21 Lupin: 80cm 2/50 |
24.12.20 Aurotaipale: Tuttari 5/28 25.12.20 Aurotaipale: Tuttari 3/28 28.12.20 Aurotaipale: Tuttari 5/28 29.12.20 Aurotaipale: Tuttari 4/28 08.01.21 Chermia: Tuttari 3/14 10.01.21 Chermia: Tuttari 1/14 04.02.21 Nessinjärvi: Tuttari 3/21 07.02.21 Nessinjärvi: Tuttari 4/21 09.02.21 Nessinjärvi: Tuttari 1/21 16.02.21 Nessinjärvi: Tuttari 2/21 03.03.21 Kaihovaara: Tuttari 4/30 05.03.21 Kaihovaara: Tuttari 2/30 10.03.21 Kaihovaara: Tuttari 1/30 11.03.21 Kaihovaara: Tuttari 4/30 12.03.21 Kaihovaara: Tuttari 1/30 18.06.21 Hiivuri: Tuttari 4/35 14.10.21 Hiivuri: Tuttari 6/48 17.10.21 Kaihovaara: Tuttari 1/40 30.10.21 Kaihovaara: Tuttari 3/40 05.11.21 Vihiniemi: Tuttari 2/40 06.11.21 Vihiniemi: Tuttari 2/40 07.11.21 Vihiniemi: Tuttari 1/40 12.11.21 Vihiniemi: Tuttari 2/40 14.11.21 Vihiniemi: Tuttari 4/40 17.11.21 Safiiri: Tuttari 2/33 18.11.21 Safiiri: Tuttari 1/33 23.11.21 Mäntykatve: Harraste 3/31 29.11.21 Hovilanveräjä: Harraste 2/25 03.12.21 Kaihovaara: Tuttari 4/40 07.12.21 Hiivuri: Tuttari 5/60 13.12.21 Kaihovaara: Tuttari 5/40 14.12.21 Kaihovaara: Tuttari 3/40 21.12.21 Kaihovaara: Tuttari 1/40 23.12.21 Kaihovaara: Tuttari 2/40 27.12.21 Kaihovaara: Tuttari 1/40 29.12.21 Hiivuri: Tuttari 4/60 03.08.22 Kaihovaara: Tuttari 4/24 12.08.22 Kaihovaara: Tuttari 3/24 14.08.22 Kaihovaara: Tuttari 4/24 15.08.22 Kaihovaara: Tuttari 3/24 |
Päiväkirja
28. tammikuuta 2023: Lumi hiljaa leijailee omistaja, Julia
Mä en ollut mikään talvi-ihminen, eikä talvi ollut oikeastaan koskaan herättänyt mussa mitään varsinaisia ihastuksen tunteita. Sitä lähinnä sieti, koska muutakaan ei voinut. Ja samalla tietysti haaveili ottavansa äkkilähdön jonnekin lämpimään, mahdollisimman kauas kaikesta siitä pimeydestä ja loputtomasta lumesta.
Ulpu kuitenkin tykkäsi talvesta. Sen kanssa oli aina kiva maastoilla, mutta etenkin talvisin, koska tammaa ei lumi haitannut - pikemminkin päinvastoin tamma tykkäsi tarpoa hangessa ja poiketa vaikka pienille kinttupoluille maisemia ihailemaan. Oikeasti tamma kyllä taisi ihailla lähinnä suuhunsa pistämiään kuusenoksia ja mä niitä maisemia, mutta ainakin mä halusin uskotella itselleni, että me katseltiin tänään yhdessä talvista auringonlaskua korkean mäen päältä. Siinä, kun istuin tamman lämpimässä selässä ilman satulaa katsellen meidän hyöryviä hengityksiä ja hiljalleen putovia lumihiutaleita, tuntui hetki miltei taianomaiselta.
12. syyskuuta 2021: Alkeisratsuna omistaja, Julia
”Mä en kestä, miten suloinen tuo hevonen on”, Laura huokaisi ihastuksissaan nojaillessaan ratsastuskentän aitaan. Ihailun kohteena toimi Ulpu, joka urhoollisesti kantoi selässään serkuntyttöäni Emiliaa. Yhdeksänvuotias tyttö oli vasta aloittanut ratsastuskoulun alkeiskurssilla ja nyt tämä oli tietysti halunnut tulla myös meille ratsastamaan. Ja kukapa muukaan Emilian ratsuksi olisi paremmin sopinut kuin Ulpu. Tamma oli ollut tänään(kin) täydellinen viilipytty, vaikka tyttöä olikin aluksi hieman jännittänyt voikon harjaaminen ja käsittely. Ulpun rauhallisuus oli kuitenkin tarttunut myös Emiliaan, minkä ansiosta parivaljakon yhteistyö oli lähtenyt sujumaan varsin kivasti.
”Se on vähän sellainen meidän oma äitihahmo. Niin kuin muumimamma”, sanoin Lauralle hymyillen. "Emiliakin sai rauhassa harjoitella satulointia ja suitsien laittoa. Ulpulla ei ollut kiire minnekään", jatkoin. "No sen uskon. Ulpulla ei kyllä varsinaisesti koskaan ole kiire yhtään minnekään", Laura nauroi ja kaivoi taskustaan kännykkänsä ottaakseen Ulpusta ja Emiliasta kuvan.
"No miltäs se tuntuu? Haluatko, että vähän ravataankin?" kysyin hetken päästä, kun Emilia oli saanut jonkin aikaa itsenäisesti kävellä Ulpun kanssa kentällä. Tyttö nyökytteli innoissaan. Kävelin tamman vieressä niin, ettei mun varsinaisesti tarvinnut taluttaa sitä, vaan se seurasi perässäni mitä sitten teinkään. Tässäkin saimme taas kiittää Ulpun kuuliaisuutta. Otimme muutamia pätkiä ravia ja teimme helppoja teitä, kuten erilaisia suunnanvaihtoja ja voltteja. Emilia oli aivan onnesta soikeana ratsastuksen jälkeen ja tarvitsi kuulemma oman Ulpun itselleen kotiin.
20. toukokuuta 2020: Kouluvalmennuksessa omistaja, Julia
”Se on kyllä mukavan rauhallinen ja tasainen menijä, mutta pikkuisen sitä pitäisi kyllä nyt saada aktiivisemmaksi pohkeelle”, Vaalavuon Aleksi tuumaili keskeltä Kaihovaaran ulkokenttää. Ulpu tosiaan oli tuttuun tapaansa tänään hyvin rauhallinen ja tasainen. Tamma oli torkkunut niin sikeästi tarhassaan, kun olin mennyt sitä hakemaan, että pidin varsinaisena ihmeenä pelkästään sitä, että olin ylipäätään saanut ruunivoikon raahattua talliin ja siitä vielä kentällekin asti. Siinä oli mun mielestä tälle päivälle jo saavutusta kerrakseen - tuntui nimittäin aivan toivottamalta edes ajatella, että tässä saisi nyt ratsastettua tamman vielä jotenkin aktiiviseksi pohkeellekin.
Jumppailua, työstöä, pitkiä hermoja ja hikikarpaloita se vaati, mutta hiljalleen musta alkoi ihan oikeasti jopa tuntua, että Ulpu vähän reipastui. Ei ehkä sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä ei ruunivoikko oikeastaan yhtään sen nopeammin liikkunut kuin aiemminkaan, mutta apuihin se kyllä tuntui reagoivan tavallista nopeammin. Se alkoi melkein tuntua ihan oikealta kouluhevoselta pyöristyessään hieman rungostaan ja myödätessään pikkuhiljaa eteen-alas. "Hyvä! Sehän muistuttaa jo huomattavasti enemmän hevosta kuin kirahvia", Aleksikin sanoi hymyillen.
Tämän päivän valmennus koostui aika tavallisista perustehtävistä - kolmikaarisista kiemuraurista, väistöistä ja temponvaihteluista. Muutamilla etuosakäännöksillä saimme aktivoitua tammaa herättelemään koko kroppansa työn tekoon. Kun viimein jäimme loppuraveille, olin tosi tyytyväinen tämän päivän työskentelyymme. Ulpu oli kyllä kiva hevonen siinä mielessä, että se oli niin tavattoman kiltti ja kultainen, ettei se menettänyt mun kanssa hermojaan, vaikkei se aina ihan ymmärtänytkään tehtävänantoa. Se oli loppujen lopuksi hirveän yritteliäs ja motivoitunut hevonen omalla tavallaan.